Ammatilliset opintopolut

AISTIVAMMAISUUS URA- JA AMMATINVALINNOISSA

Tässä blogin osassa perehdymme miten aistivammaisuus tulisi ottaa huomioon ura- ja ammatinvalinnoissa. 

Ammatilliset opintopolut

- mille aloille voi hakeutua? miten aistivammaisuus vaikuttaa ammatinvalintaan?

- SORA -lainsäädäntö?

Aistivammaisella tässä tarkoitetaan henkilöä, joka tarvitsee erityisiä tukitoimia selviytyäkseen työssä tai työpaikan olosuhteissa. Esimerkiksi näkövammainen henkilö tarvitsee juuri hänelle soveltuvia apuvälineitä suoriutuakseen työstään samoin kuin muut vastaavaa työtä tekevät.

Uravalinnoissa ammattialan sopivuudella ja vamman rajoituksilla on keskeinen merkitys valintaa tehdessä. Suunnitteluvaiheessa tulisi apuna käyttää aistivammaisuuteen perehtyneitä ura- ja ammatinvalinnanohjaajia. Ammatinvalintaan kannattaa hakea tukea ja tietoa. Tulevaa alaa tai opintoihin lähtöä ei pidä päättää mielikuvien tai kirjatiedon perusteella. Realistinen ja oikea tieto ammatista on ratkaisevaa.

Rajoitteita ammatinvalintaan ei käytännössä ole lukuun ottamatta muutamia riskejä sisältäviä ammatteja, joten teoriassa aistivammaisilla on samat mahdollisuudet hakeutua monipuolisesti koulutusaloille. Ainoat rajoitteet voi asettaa koulutuksen rahoittaja, joka harkitsee pyrkijän sopivuutta alalle ja mahdollisten apuvälineiden hankinnan tarvetta.

Aistivammaisen ammatti- ja uravalinnoissa tulisi pysähtyä tarkastelemaan hänen elämäntilannettaan, ominaisuuksiaan, työelämään liittyviä odotuksiaan ja kiinnostuksia sekä mahdollisia vamman rajoituksia. Tärkeää on selvitellä työssä tai koulutuksessa mahdollisesti esiintyviä pulmia ja saada ammatin tai työn erityistukeen liittyvää tietoutta. Vierailu alan työpaikassa voi joko vahvistaa tai muuttaa suunnitelmat. Eniten auttaa alan ihmisten jututtaminen ja työhön tutustuminen työpaikalla muutamien päivien tai viikkojen ajan.

Keskeisenä tavoitteena on löytää sellainen soveltuva ammatillinen tai koulutuksellinen ratkaisu, jossa päätetään mitä työuralla tavoitellaan ja millä eri keinoin siihen edetään. Suunnitelmat voivat olla, vaikka kuinka hyvät, mutta ilman toimintaa ne jäävät vain aikeiksi. Urasuunnitelma voi olla tekstiä paperilla, kuva tai muu esitys. Mitä konkreettisempi, sen parempi. Suunnitelma voi syntyä myös ajatuksen asteella, joskin se ei sitouta itseä toimimaan yhtä hyvin kuin silmien edessä oleva suunnitelma.

Aistivammaisen urasuunnitelmassa on tärkeää kirjoittaa muistiin tai hahmottaa seuraavat asiat:

1.    Tiedä mitä osaat.     

2.    Tiedä, mitä työelämä tai opintokenttä tarjoaa sinulle tällä hetkellä. 

3.    Tee erilaisia työnhaun testejä. 

4.    Hae tarvittaessa asiantuntijan apua.   

5.    Pohdi millaiset työtehtävät sinua kiinnostavat työuralla. 

6.    Hae tietoa työtehtävistä ja työkohteista.

7.    Tee tavoitteet. 

8.    Soita ja käy paikan päällä.

9.    Ole realistinen tavoitteissa ja rajoitteissa.

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden 2+1 suunnitelmissa ammatillinen koulutus tapahtuu entistä enemmän työelämässä. Tämä asettaa myös aistivammaisten työssäoppimisjaksoille erityisiä vaatimuksia. Työpaikkojen tulee olla esteettömiä rakennetun ympäristön ja ilmapiirin kannalta sekä siellä tulee kiinnittää enemmän huomiota apuvälineisiin.

Aistivammaisuudesta huolimatta kaikilla on mahdollisuus edetä ammattiin!

 SORA- LAINSÄÄDÄNTÖ

SORA-lainsäädäntö on lyhenne sanoista SOveltumattomuuden RAtkaisuja. Lainsäädännön tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja työelämässä. Koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus puuttua soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Säädöksillä edistetään potilas- ja asiakasturvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Säädöksissä turvataan myös opiskelijan oikeusturva.

Tavoitteet

SORA-säädösten (ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen) tavoitteena on parantaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta ja lisätä koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien mahdollisuutta puuttua opiskelijan soveltumattomuuteen ja häntä koskeviin turvallisuuskysymyksiin. Säädöksillä pyritään edistämään potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Lisäksi on otettava huomioon, että opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia turvallisuutta ja kurinpitomenettelyä parantavia määräyksiä ja valvoa niiden noudattamista. 

Säädökset koskevat myös aikuiskoulutusta. Tavoitteena on myös varmistaa opiskelijoiden oikeusturva opiskeluun liittyvissä soveltumattomuus- ja muissa ongelmatilanteissa siten, että käytetyt toimenpiteet ja menettelyt perustuvat lainsäädäntöön. Koulutuksen järjestäjillä on yhteiset ja ennalta sovitut pelisäännöt, joiden mukaan opiskelijoita kohdellaan mahdollisimman yhdenvertaisesti. Lisäksi säännöksissä on otettu huomioon se, ettei opiskelija jää mahdollisen opiskeluoikeuden peruuttamisen vuoksi ilman tulevaisuutta koskevia koulutusvaihtoehtoja, vaan koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus ohjata ja tukea opiskelijaa. Opiskeluun soveltumattomuutta koskevista koulutuksen järjestäjän päätöksistä on myös valitusmahdollisuus opiskelijoiden oikeusturvalautakuntaan. 

Arvolähtökohdat

Opiskeluun soveltumattomuuden tilanteissa tehdään ratkaisuja, jotka koskevat opiskelijaa yksilönä. Kyseessä on opiskelijan asemaan ja tilanteeseen liittyvä julkisen vallan käyttö ja päätöksenteko. Ratkaisuja tehtäessä on kuitenkin syytä ottaa huomioon, että joissakin tilanteissa opiskelijan toiminta voi vaikuttaa laajasti, jopa kohtalokkaasti, asiakkaiden, potilaiden, alaikäisten ja liikenteen turvallisuuteen. Koulutuksen järjestäjien sekä muiden asiaan liittyvien toimijoiden onkin tunnettava vastuunsa, kun he tekevät opiskelijoiksi hakijoita, opiskelijoita ja heidän elämäänsä koskevia ratkaisuja. On tärkeää, että koulutuksen järjestäjät toimivat omissa ratkaisuissaan SORA-säädöksiin liittyvien arvolähtökohtien mukaan. 

Päätavoitteena on turvallisuus sekä opiskelussa että työelämässä. Esteettömyyttä tulee korostaa erityisesti silloin, kun hakija otetaan opiskelijaksi, sillä opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei yleensä saa estää opiskelijaksi ottamista. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, jonka terveydentila tai toimintakyky on sellainen, että hän ei kykene opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Lisäksi edellytetään, etteivät opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset täyty eikä esteiden yksilöllinen poistaminen onnistu kohtuullisin opiskeluhuollon tai muiden tukitoimien avulla. Suomen perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia eikä ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi terveydentilan tai vammaisuuden perusteella.    

SORA-säädöksiä sovellettaessa koulutuksen järjestäjän on syytä varmistaa, että seuraavat arvot ja periaatteet toteutuvat:

• turvallisuus (asiakkaan, potilaan, alaikäisen, liikenteen, opiskelijan itsensä sekä opiskelu- ja työyhteisön turvallisuus) sekä turvattomuutta aiheuttavien tilanteiden ennaltaehkäisy

• esteettömyys, oikeus opiskella on ensisijaista (terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä puute harkitaan yksilöllisesti opiskelijaksi ottamisen yhteydessä ja asiaa tarkastellaan sen mukaan, suoriutuuko opiskelijaksi hakeutuva opintojen käytännön tehtävistä ja työssäoppimisesta, kun otetaan huomioon alaikäisen, potilaan, asiakkaan ja liikenteen turvallisuus)

• yhdenvertaisuus, tasa-arvoisuus (kohtelussa ja asioita ratkaistaessa)

• opiskelijan oikeusturva (koulutuksen järjestäjän vastuullisuus päätöksenteossa, päätösten perustelut, dokumentointi ja muutoksenhaku)

• yhteistoiminnallisuus ja monipuolinen asiantuntemus (yhteistyö perusopetuksen, opinto-ohjauksen, vanhempien/huoltajien, muiden koulutuksen järjestäjien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa)

• asioista tiedottaminen, ongelmien ennaltaehkäisy

• opiskelijan ohjaus ja tukeminen.

Ajantasainen lainsäädäntö löytyy osoitteesta: www.finlex.fi. 

Koulutusalat ja tutkinnot, joiden tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset on määrätty Opetushallituksen määräyksissä.

Koulutusalat ja ammatilliset perustutkinnot (VNA 811/1998, muutettu 1032/2011, 799/2014, 329/2015, 16 §)

HUMANISTINEN JA KASVATUSALA

• lapsi- ja perhetyön perustutkinto

• nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto

• viittomakielisen ohjauksen perustutkinto

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA

• lentokoneasennuksen perustutkinto

• lennonjohdon perustutkinto

• logistiikan perustutkinto (kuljetus- ja lentoasemapalvelujen osaamisala)

• rakennusalan perustutkinto (maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisala)

• merenkulkualan perustutkinto

• turvallisuusalan perustutkinto

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA

• metsäalan perustutkinto (metsäkoneenkuljetuksen osaamisala)

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA

• sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

• hammastekniikan perustutkinto

• lääkealan perustutkinto

• liikunnanohjauksen perustutkinto

Koulutusalat ja ammatti- ja erikoisammattitutkinnot (VNA 812/1998, muutettu 1033/2011, 330/2015, 8 §)

HUMANISTINEN JA KASVATUSALA

• koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto

• lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto

• koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen erikoisammattitutkinto

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA

• ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkinto

• linja-autonkuljettajan ammattitutkinto

• puutavaran autokuljetuksen ammattitutkinto

• yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto

• maarakennusalan ammattitutkinto

• ympäristöhuollon ammattitutkinto (jätteiden ja vaarallisten aineiden kuljettamisen osaamisala)

• vartijan ammattitutkinto

• liikenneopettajan erikoisammattitutkinto

• turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA

• metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA

• perhepäivähoitajan ammattitutkinto

• jalkojenhoidon ammattitutkinto

• kipsausalan ammattitutkinto

• obduktiopreparaattorin ammattitutkinto

• hierojan ammattitutkinto

• päihdetyön ammattitutkinto

• kehitysvamma-alan ammattitutkinto

• liikunnan ammattitutkinto

• valmentajan ammattitutkinto

• kipsimestarin erikoisammattitutkinto

• psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto

• kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinto

• näkövammaistaitojen ohjaajan erikoisammattitutkinto

• puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto

• työvalmennuksen erikoisammattitutkinto

• vanhustyön erikoisammattitutkinto

• hierojan erikoisammattitutkinto

• valmentajan erikoisammattitutkinto

Koulutuksen järjestäjällä on tiedotusvastuu tutkintokohtaisista terveydentila- ja toimintakykyvaatimuksista opiskelijaksi ottamisen eri vaiheissa. 

Koulutuksen järjestäjän tiedotusvastuu tutkintokohtaisista terveydentila- ja toimintakykyvaatimuksista opiskelijaksi ottamisen vaiheessa:

• Koulutuksen järjestäjä tiedottaa

– koulutusalan ja tutkinnon edellyttämistä terveydentila- ja toimintakykyvaatimuksista 

– huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisen velvoitteesta ja edellytyksistä        opintojen aikana (koskee kaikkia aloja ja tutkintoja)

– rikosrekisteriotteen näyttämisestä opintojen aikana niissä SORA-tutkinnoissa, joiden opintoja ja käytännön työtehtäviä suoritetaan olennaisesti alaikäisten parissa.

• Koulutuksen järjestäjä tiedottaa opetussuunnitelman yhteisessä osassa tai muussa hallinnollisessa asiakirjassa määräämällään tavalla

– www.opintopolku.fi hakupalvelussa

– hakuoppaissa ja muussa hakutiedotuksessa (mm. omat verkkosivut, esitteet)

– opiskelijavalintatilanteissa, kuten pääsy- ja soveltuvuuskokeissa

– sen, miten tutkintokohtaisista terveydentila- ja toimintakykyvaatimuksista tiedotetaan ja kuka tai ketkä niistä tiedottavat

– työpaikkaohjaajien, -kouluttajien ja -arvioijien koulutuksissa sekä muussa työpaikkojen tiedotuksessa.

• Koulutuksen järjestäjä tiedottaa

– opiskelijaksi hakijalle

– alaikäisen opiskelijan huoltajille

– eri yhteistyötahoille (perusopetuksen oppilaan ohjaajat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuolto, työvoimaviranomaiset, oppisopimustoimistot, työpaikat, työpaikkaohjaajat, -kouluttajat ja -arvioijat sekä aikuisopiskelijoiden kohdalla mahdollisesti myös työterveyshuolto).

• Kuka asioista tiedottaa?

– Koulutuksen järjestäjä määrittelee toimijat, toimintatavat ja tiedotusvastuun opetussuunnitelman yhteisessä osassa tai muussa hallinnollisessa asiakirjassaan.

– Tiedotusvastuu jakautuu eri toimijoiden (esim. opettajat, koulutuspäälliköt, rehtorit, kuraattorit, psykologit, opinto-ohjaajat) kesken.

Koulutuksen järjestäjän opiskelijaksi ottamista koskeva tiedonsaanti ja tiedonanto

• Mitä tietoja koulutuksen järjestäjä voi saada opiskelijaksi ottamisen yhteydessä SORA-    tutkinnoissa?

 – Terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyviä todistuksia saa pyytää esitettäviksi opiskelijaksi hakijalta vain, jos hakija hakee johonkin SORA-tutkintoon.

 – SORA-tutkintoihin pyrkivältä hakijalta kysytään www.opintopolku.fi hakupalvelussa omaa ajankohtaista arviota terveydentilasta ja toimintakyvystä sekä tietoa mahdollisesta aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Jos kyseessä on muu kuin yhteisvalintahaku, voidaan tässä käyttää esimerkiksi koulutuksen järjestäjän terveystietolomaketta.

– Opiskelijaksi hakijan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle tiedot terveydentilastaan sekä mahdollisesta aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamisesta.

– Koulutuksen järjestäjä voi pyytää tiedot opiskelijaksi hakijan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista.

 – Näyttötutkinnoissa koulutuksen järjestäjä huolehtii edellä mainituista asioista www.opintopolku.fi hakupalvelussa ja näyttötutkintoon hakeutumisen henkilökohtaistamisessa.

• Mitä tietoja koulutuksen järjestäjä voi pyytää opiskelijaksi ottamisen yhteydessä muissa kuin SORA-tutkinnoissa?

 – Muihin tutkintoihin haettaessa opiskelijaksi hakijalle voidaan tiedottaa myös terveydentilaan liittyvistä asioista, mutta silloin opiskelijaksi hakijalta ei saa pyytää terveydentilaa koskevia tietoja. Muissa tutkinnoissa terveydentila ei voi estää opiskelijaksi ottamista.

• Kuka voi antaa opiskelijaksi hakevaa koskevia terveydentila- ja toimintakykytietoja?

– SORA-säädöksissä ei määritellä opiskelijaksi hakijan terveydentilasta tietoja antavan terveydenhuollon ammattihenkilön koulutusta tai erikoisalaa eikä esimerkiksi sitä, tuleeko lausunnon antajan olla yleislääkäri vai erikoislääkäri. Opiskelijaksi hakijan terveydentilaa koskevia tietoja voivat antaa muutkin laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt.

– Opiskelijaksi hakijan tulee toimittaa koulutuksen järjestäjälle lääkärintodistus, josta ilmenee, soveltuuko hakijan terveydentila ja toimintakyky haettavan tutkinnon suorittamiseen.

– Jotta hakija pääsee suorittamaan merenkulku- tai ilmailualan tutkintoja tai liikenneopettajan erikoisammattitutkintoa, hänen on läpäistävä ammatinharjoittamisoikeuden edellyttämät lääkärintarkastukset.

– Koulutuksen järjestäjällä on oikeus saada toiselta koulutuksen järjestäjältä, ammattikorkeakoululta tai yliopistolta tiedot opiskelijaksi hakijan mahdollisesta aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamisesta.

• Kuka voi pyytää, käsitellä ja dokumentoida opiskelijaksi hakijaa koskevia terveydentila- ja toimintakykytietoja?

– Koulutuksen järjestäjä päättää johtosäännössään tai muussa sisäisessä määräyksessään, kenen tai keiden ammattihenkilöiden tehtävänä on pyytää, käsitellä ja dokumentoida kyseiset tiedot.

– Salassa pidettävien ja arkaluonteisten tietojen pyytämistä, käsittelyä ja säilyttämistä käsitellään tarkemmin oppaan luvussa B 7.

• Tiedonanto opiskelijaksi ottamisen muutoksesta

 – Koulutuksen järjestäjän on ilmoitettava opiskelijaksi ottamistiedon muutoksesta Opetushallituksen haku- ja valintarekisteriin erillisellä lomakkeella, mikäli opiskelijaksi ottamisen valintatietoja joudutaan muuttamaan opiskelijaksi hakijan terveydentila- tai toimintakykyarvion perusteella.

Tutkintokohtaiset terveydentila- ja toimintakykyvaatimukset opiskelijaksi ottamisen vaiheessa

• Perusperiaate

– Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa estää opiskelijaksi ottamista, mutta SORAtutkinnoissa opiskelijaksi hakijan on kyettävä terveydeltään ja toimintakyvyltään toimimaan turvallisesti opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä ja työssäoppimisessa silloin, kun opintoihin kuuluu alaikäisen turvallisuuteen, potilas- ja asiakasturvallisuuteen tai liikenteen turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia.

 – Aikaisempi opiskeluoikeuden peruuttaminen voi estää opiskelijaksi hakijan pääsyn opiskelemaan jotain SORA-tutkintoa.

• Milloin opiskelijaksi hakijan terveydentila tai toimintakyky voi estää sen, että hakijaa ei    oteta opiskelijaksi?

 – Opiskelijaksi hakijan terveydentila ja toimintakyky voivat estää opiskelijaksi ottamisen vain SORA-tutkinnoissa, ellei turvallisuusvaatimuksia voida täyttää, eikä estettä voida kohtuullisin toimin poistaa.

– Opiskelijaksi hakijaa koskevat terveydentilavaatimukset tulee ottaa huomioon näyttötutkintoon hakeutumisen ja siihen valmistavan koulutuksen ja ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa.

– Muissa kuin SORA-tutkinnoissa opiskelijaksi hakijalle voidaan yleisellä tasolla tiedottaa koulutusammatin ja työelämän vaatimuksista. Näissä tutkinnoissa ei opiskelijaksi hakijan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyviä terveydenhuollon ammattihenkilöiden todistuksia voida pyytää.

• Koulutuksen järjestäjän tehtävät opiskelun esteitä selvitettäessä

– Opiskelijaksi ottamisen esteitä selvitettäessä on hyvä ottaa huomioon eri tutkintoihin ja tutkinnon osiin sisältyvä osaaminen sekä ammatteihin kuuluvat monenlaiset tehtävät ja    hakea yksilöllisiä ratkaisuja, joilla tuetaan opiskelusta suoriutumista.

– Opiskelijaksi ottamisen esteitä selvitettäessä on syytä ottaa huomioon myös henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ohjauksen, tuen, henkilökohtaisen avustajan, apuvälineiden ja ammatillisen erityisopetuksen mahdollisuudet.

Rikosrekisteriotteen pyytäminen ja näyttäminen

• Rikosrekisteriotteen tiedot ja opiskeluoikeuden peruuttaminen

– Rikosrekisteriote sisältää tiedot lapseen kohdistuneista rikoksista, seksuaalirikoksista, väkivaltarikoksista, huumausainerikoksista ja sakkorekisterin sakoista, jotka on tuomittu lapseen kohdistuneista rikoksista.

– Luvussa B 3.1 kerrotaan tarkemmin, milloin opiskelijan tuomitseminen tuomioistuimessa rangaistukseen voi johtaa opiskeluoikeuden peruuttamiseen.

• Koulutuksen järjestäjällä on tiedottamisvelvollisuus seuraavissa rikosrekisteriotteeseen liittyvissä asioissa:

– tiedotettava jo opiskelijaksi hakemisen vaiheessa rikosrekisteriotteen toimittamisen edellytykset niissä SORA-tutkinnoissa (liite 1), joita se koskee.

– tiedotettava opiskelijalle opintojen alettua toimintaperiaatteet ja ohjeet rikosrekisteriotteen nähtäväksi pyytämisessä (kuka pyytää rikosrekisteriotteen, kenelle se näytetään ja millä tavalla asia dokumentoidaan ja säilytetään koulutuksen järjestäjän arkistossa), koulutuksen järjestäjä voi tiedottaa asiasta koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteisessä osassa tai muussa hallinnollisessa asiakirjassaan.

– koulutuksen järjestäjä opastaa opiskelijaa rikosrekisteriotteen pyytämiseen liittyvissä asioissa (esimerkiksi mitä tietoja hakemuksessa pitää olla sekä miten ja milloin hakemus käytännössä tehdään).

• Milloin rikosrekisteriote voidaan pyytää?

 – Jos opintoihin tai työssäoppimiseen SORA-tutkinnoissa (liite 1) sisältyy olennaisesti alaikäisten kanssa toimimista.

– Vasta opintojen alettua (ei opiskelijaksi hakemisen vaiheessa).

• Kuka rikosrekisteriotteen pyytää ja tilaa?

– Koulutuksen järjestäjä nimeää henkilön tai henkilöt, jotka voivat pyytää opiskelijaa toimittamaan rikosrekisteriotteen.

– Opiskelija tilaa itse maksuttoman rikosrekisteriotteen Oikeusrekisterikeskukselta joko vapaamuotoisella hakemuksella tai sähköisellä hakemuksella.

• Kuka voi käsitellä rikosrekisteriotteen tietoja?

 – Rikosrekisteriotteen tietoja saa käsitellä vain koulutuksen järjestäjän nimeämä henkilö tai henkilöt, jotka valmistelevat opiskeluoikeuden peruuttamista tai tekevät niistä päätöksiä.

– Edellä mainittujen henkilöiden toimintatavat riippuvat siitä, sisältääkö opiskelijan rikosrekisteriote rikoksen vai ei.

– Arkaluonteisten tietojen käsittelyä ja säilyttämistä on selvitetty tämän oppaan luvussa B 7.

• Mikäli opiskelija ei toimita rikosrekisteriotettaan nähtäväksi:

– koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin voi pidättää opiskelijan opiskeluoikeuden, ellei hän toimita rikosrekisteriotetta kohtuullisessa koulutuksen järjestäjän määrittelemässä ajassa

 – opiskeluoikeus voidaan pidättää siihen asti, kunnes opiskelija toimittaa rikosrekisteriotteen nähtäväksi

– opiskelijalla on oikeus hakea muutosta opiskelusta pidättämistä koskevaan monijäsenisen toimielimen päätökseen hallinto-oikeudelta.

• Milloin rikosmerkintä poistuu rikosrekisteristä?

– Tiedot poistetaan rikosrekisteristä rangaistuksen ankaruuden perusteella määräytyvässä ajassa. Tyypillisiä määräaikoja tietojen poistumiseen ovat 5, 10 ja 20 vuoden kuluttua lainvoiman saaneen tuomion antopäivästä

Opiskeluoikeuden peruuttamisen syyt

• Opiskeluoikeuden peruuttaminen on mahdollista vain SORA-tutkinnoissa.

• Opiskeluoikeuden peruuttaminen on mahdollista, jos

1. opiskelija vaarantaa toistuvasti tai vakavasti toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden

2. opiskelija ei täytä terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä

3. opiskelija on hakuvaiheessa salannut tiedon aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamisesta (mikä olisi voinut estää hänen opiskelijaksi ottamisen)

4. opiskelija on tuomittu rangaistukseen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta teosta, seksuaalirikoksesta, törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuneesta rikoksesta tai vähäistä vakavammasta huumausainerikoksesta ja opintoihin tai työssäoppimiseen liittyy alaikäisen turvallisuutta koskevia vaatimuksia.

• Opiskeluoikeuden peruuttamiseen oikeuttavien syiden ilmetessä koulutuksen järjestäjä on oikeutettu saamaan tietoja ja velvoitettu tekemään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Opiskeluoikeuden peruuttamisprosessin olennaisia vaiheita ja toimenpiteitä tarkastellaan luvussa B 3.2.

 

Opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvä tiedonsaanti ja yhteistyö

• Opiskeluoikeuden peruuttaminen on viimesijainen keino varmistaa potilaan, asiakkaan tai liikenteen taikka alaikäisten turvallisuus.

– Opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvät säädökset ja määräykset koskevat vain SORA-tutkintoja.

– Opiskelijan asiat ratkaistaan ensisijaisesti yksilöllisillä opetus- ja ohjausjärjestelyillä.

• Mitä opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyviä tietoja koulutuksen järjestäjä voi saada?

– Koulutuksen järjestäjällä on oikeus määrätä opiskelija menemään terveydentilaa ja toimintakykyä koskeviin tutkimuksiin ja tarkastuksiin sekä saada kirjallinen lääkärinlausunto opiskeluoikeuden arviointia varten, jos on perusteltua epäillä, että opiskelijalla on terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este toimia kyseisen tutkinnon opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa.

– Koulutuksen järjestäjä maksaa tutkimuksista ja selvityksistä aiheutuvat kustannukset.

– Koulutuksen järjestäjällä on oikeus saada tiedot opiskelijan mahdollisesta aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä perusteluineen toiselta koulutuksen järjestäjältä tai korkeakoululta.

– Opiskelijan tulee antaa koulutuksen järjestäjän pyynnöstä rikosrekisteriotteensa nähtäväksi, jos opiskelijan opintoihin tai työssäoppimiseen tosiasiassa sisältyy olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä.

– Opiskelija hankkii itse rikosrekisteriotteen Oikeusrekisterikeskuksesta.

• Kuka tietoja pyytää, käsittelee ja dokumentoi?

– Koulutuksen järjestäjä päättää johtosäännössä tai muussa sisäisessä määräyksessään, ketkä pyytävät opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyviä tietoja ja miten ja kenelle kyseiset tiedot toimitetaan sekä kuka dokumentoi ja arkistoi ne.

– Koulutuksen järjestäjä tiedottaa em. asiat selkeästi opiskelijoille.

• Opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvän tiedonsaannin laiminlyöminen

– Ellei opiskelija suostu lääkärintarkastukseen tai toimita rikosrekisteriotetta, koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin voi pidättää opiskelijan opiskeluoikeuden siihen asti, kunnes hän suostuu tarkastuksiin ja tutkimuksiin tai toimittamaan pyydetyt todistukset tai rikosrekisteriotteen.

• Opiskeluoikeuden peruuttaminen

– Terveydentilan tai toimintakyvyn muuttuminen opintojen aikana ei saa keskeyttää opiskelijan koulutusta tai johtaa harkitsemattomaan koulutusammatin tai -alan vaihtoon.

– Terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvissä asioissa opiskelijalle tarjotaan ensisijaisesti yksilöllisiä opetus-, ohjaus- sekä opiskeluhuollon palveluja. Näihin kuuluu tarvittaessa myös opinto-ohjaus mahdollisuudesta hakeutua muuhun koulutukseen. Koulutuksen järjestäjän tarjoamaan muuhun koulutukseen siirto edellyttää opiskelijan suostumusta ja siirtoa koskevaa opiskelijaksi ottamispäätöstä vastaavaa hallintopäätöstä. Opiskelijaa ohjataan tarvittaessa hakemaan myös muiden viranomaisten palveluja (esimerkiksi etsivä nuorisotyö ja TE-palvelut).

– Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista asia yksilöidään ja kootaan tarvittava asiantuntijatieto perusteluineen. Opiskelijalle ja alaikäisen opiskelijan huoltajalle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi.

– Opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen tekee koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin.

– Peruuttamispäätös annetaan valitusosoituksineen opiskelijalle. Tässä yhteydessä opiskelija saa tietoa myös siitä, miten hän voi halutessaan hakea opiskeluoikeuden palauttamista koulutuksen järjestäjän monijäseniseltä toimielimeltä.

– Opiskeluoikeuden palauttamista on mahdollista hakea koulutuksen järjestäjän monijäseniseltä toimielimeltä vain terveydellisistä syistä tehdyn opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen perusteella.

– Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen järjestäjällä (esim. sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, hierojan ammattitutkinto/koulutettu hieroja) on velvollisuus antaa Valviralle tieto opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta vireilläolosta, käsittelystä ja päätöksestä (myös toiseen koulutukseen siirrosta) sekä sen perusteluista.

Opiskeluoikeuden palauttaminen

• Opiskelijan on osoitettava, että opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheuttaneet terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvät syyt ovat poistuneet.

• Opiskeluoikeuden palauttamisen hakemiselle ei ole asetettu määräaikaa.

• Koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin päättää opiskeluoikeuden palauttamisesta.

• Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen järjestäjän on annettava Valviralle tieto sen toimialaan kuuluvien tutkintojen opiskeluoikeuden palauttamista koskevista päätöksistä ja niiden perusteluista.

• Koulutuksen järjestäjän on hyvä tiedottaa opiskeluoikeuden palauttamisesta kaikkia, jotka ovat olleet mukana opiskeluoikeuden peruuttamisprosessissa.

• Koulutuksen järjestäjä huolehtii, että opiskelija saa tietää opiskeluoikeuden palauttamiseen liittyvistä menettelyistä ja siitä, miten muutosta haetaan opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta.

Koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin:

• Toimielin päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä.

• Koulutuksen järjestäjällä voi olla vain yksi toimielin, vaikka se voi järjestää koulutusta useilla koulutusaloilla ja eri toimipisteissä.

• Koulutuksen järjestäjä päättää toimielimen toimintatavoista ja päätöksenteosta.

• Monijäseninen toimielin voi olla myös monen koulutuksen järjestäjän yhteinen.

• Toimielimessä tulee olla ainakin koulutuksen järjestäjän, opiskeluhuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus.

• Opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevissa asioissa toimielimessä pitää olla myös erikseen nimetty opiskelijan työssäoppimispaikan edustaja, joka tuntee opiskelijan asian.

• Koulutuksen järjestäjä nimeää toimielimen jäsenet enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja nimeää myös toimielimen puheenjohtajan.

• Opiskelijaedustajan tulee olla 15 vuotta täyttänyt. Hänellä on toimielimessä läsnäolo- ja puheoikeus.

• Opiskelijaedustaja ei voi toimia toimielimen puheenjohtajana.

• Koulutuksen järjestäjä perehdyttää monijäsenisen toimielimen jäsenet tehtäväänsä.

• Toimielimen äänivaltaiset jäsenet toimivat virkavastuulla, eli he vastaavat itse siitä, että heidän toimensa ovat lain mukaisia esteellisyyssäädökset huomioon ottaen.

Huumausainetestaus

• Huumausainetestaukseen liittyvät säännökset koskevat kaikkien koulutusalojen tutkintoja.

• Koulutuksen järjestäjän tiedotusvelvollisuus

– Koulutuksen järjestäjä tiedottaa jo opiskelijaksi hakijalle ja erityisesti opintojen alkaessa opiskeluun liittyvistä tilanteista, joissa opiskelija voidaan velvoittaa esittämään huumausainetestiä koskeva todistus, jos edellytykset testaamiselle ja todistuksen esittämiselle täyttyvät.

– Koulutuksen järjestäjä tiedottaa, kenen nimeämänsä henkilön tehtäviin kuuluu pyytää huumausainetestiä koskeva todistus sekä miten, kenelle ja milloin huumausainetestiä koskeva todistus esitetään ja miten tiedot dokumentoidaan.

• Huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisen velvoittamisen edellytykset:

1. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia yhteistyössä opiskeluhuollon asiantuntijoiden kanssa päihdeohjelmaan selkeät kirjalliset toimintaohjeet opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemisestä ja päihdeongelmiin puuttumisesta.

2. Koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen,

3. Jos on perusteltua aihetta epäillä opiskelijan huumausaineiden vaikutuksen alaisena olemista opintoihin kuuluvissa käytännön työtehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on huumeriippuvuus.

4. Lisäksi edellytetään, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja että opiskelija toimii erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä vaativissa tehtävissä.

5. Lisäksi edellytetään, että opiskelijan toiminta kyseisissä tehtävissä huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena johtaa johonkin seuraavista tilanteista:

a) vaarantaa vakavasti opiskelijan itsensä tai toisen henkeä ja terveyttä

b) vaarantaa vakavasti liikenteen turvallisuutta

c) vaarantaa vakavasti salassapitosäännöksin suojattuja tietoja

d) lisää merkittävästi huumaavien aineiden laitonta kauppaa ja leviämistä.

• Huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisen velvoittaminen ja siihen liittyvät käytännöt ja yhteistyö

– Koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan menemään huumausainetestiin, mikäli edellytykset siihen täyttyvät. Testaamisedellytysten täyttyminen on syytä näkyä lomakkeessa, jolla opiskelija velvoitetaan menemään testiin.

– Opiskelijalla tulee olla kuvallinen henkilöllisyystodistus.

– Huumausainetestiä koskevan varsinaisen tutkimuslähetteen antaa lääkäri tai huumausainetestaukseen perehtynyt terveydenhoitaja.

– Tutkimuslähetteeseen kirjataan testattavan opiskelijan lääkitys. Tutkimuslähetteen antajan on annettava testattavalle selvitys huumausainetestin tarkoituksesta ja sisällöstä. Lisäksi tutkimuslähetteen antajan on annettava testattavalle tieto mahdollisuudesta riitauttaa varmistettu positiivinen testitulos.

– Huumausainetestin tekee terveydenhuollon ammattihenkilö laatuvalvotussa laboratoriossa.

– Koulutuksen järjestäjä määrää huumausainetestiä koskevan todistuksen vaatimisesta myös opintoihin kuuluvan työssäoppimisen aikana.

– Koulutuksen järjestäjä ilmoittaa alaikäisen opiskelijan huoltajalle huumausainetestiä koskevan todistuksen vaatimisesta.

– Koulutuksen järjestäjä vastaa huumausainetestiä koskevista tutkimuksista ja todistuksesta aiheutuvista kustannuksista.

Huumausainetestiä koskevan todistuksen esittäminen ja päätöksenteko todistuksen mukaan

– Koulutuksen järjestäjä määrää toimintaohjeissaan miten, kenelle ja milloin huumausainetestiä koskeva todistus esitetään ja miten tiedot dokumentoidaan.

– Huumausainetestiä koskeva todistus tulee esittää koulutuksen järjestäjän määrittelemässä kohtuullisessa ajassa.

– Testin luotettavuuden kannalta on tärkeää, että opiskelija menee testaukseen viivyttelemättä.

– Huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä kieltäytyminen tai huumausainetestin positiivisen testaustuloksen perusteella annettu lausunto voi johtaa kurinpitotoimiin, kuten kirjalliseen varoitukseen ja toistuessaan opiskelijan määräaikaiseen oppilaitoksesta erottamiseen.

– Koulutuksen järjestäjä ja opiskeluhuolto tekevät yhteistyötä opiskelijan hoitoon ohjauksessa, mikäli opiskelijan esittämä todistus huumausainetestauksesta antaa siihen aihetta.

– Huumausainetestauksesta kieltäytyminen ei johda opiskeluoikeuden pidättämiseen. Kuitenkin SORA-tutkinnoissa, mikäli koulutuksen järjestäjä perustellun epäilyn vuoksi määrää opiskelijan menemään terveydentilan toteamiseksi laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön tekemiin tarkastuksiin (jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi), voi terveydentilaa koskevan todistuksen esittämisestä kieltäytyminen johtaa opiskelijan opiskelusta pidättämiseen. Edellä mainitussa tilanteessa huumausaineiden käyttöä tai päihderiippuvuutta voidaan pitää työssäoppimisen ja käytännön tehtävien yhteydessä opiskelijan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvänä asiana. Tällöin opiskelusta pidättäminen voidaan nähdä turvaamistoimenpiteenä.

Kurinpitotoimet

• Ei hallintopäätöstä

– Jos opiskelija häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti tai vaarantaa toisen henkeä tai terveyttä, hänet voidaan määrätä poistumaan kyseisen päivän jäljellä olevien oppituntiensa ajaksi.

– Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii tai opetus tai siihen liittyvä toiminta kohtuuttomasti vaikeutuu (630/1998, 35 §) opiskelijan väkivaltaisen, uhkaavan tai häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

– Ellei opiskelija noudata edellä mainittuja päätöksiä, opettajalla ja rehtorilla on oikeus poistaa opiskelija opetustilasta, oppilaitoksen tilaisuudesta ja oppilaitoksen alueelta. Jos opiskelija tässä tilanteessa tekee vastarintaa, opettaja ja rehtori voivat käyttää tarpeellisia voimakeinoja, mutta eivät voimankäyttövälineitä. Voimakeinoihin turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta koulutuksen järjestäjälle.

• Hallintopäätökset

– Kirjallinen varoitus (rehtori antaa); opiskelija häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti, menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo järjestystä, kieltäytyy huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tai on selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt.

– Oppilaitoksesta erottaminen määräajaksi (enintään vuodeksi); opiskelijan teko tai laiminlyönti on vakava tai opiskelija jatkaa kirjallisen varoituksen perusteena ollutta epäasiallista käytöstä (monijäseninen toimielin päättää).

 – Asuntolasta erottaminen määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi (monijäseninen toimielin päättää).

– Opiskeluoikeuden pidättäminen; koskee vain SORA-tutkintoja. Opiskelija kieltäytyy terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista tai rikosrekisteriotteen toimittamisesta silloin, kun opinnot edellyttävät olennaisesti alaikäisen parissa työskentelyä. Monijäseninen toimielin pidättää opiskelijan opiskeluoikeuden siihen asti, kunnes opiskelija suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin tai toimittaa pyydetyn rikosrekisteriotteen.

• Kuuleminen

– Ennen opiskelijan erottamista oppilaitoksesta tai opiskelija-asuntolasta tai kirjallisen varoituksen antamista kurinpitotoimeen johtava teko on yksilöitävä ja opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

– Ennen opiskelijan erottamista oppilaitoksesta tai opiskelija-asuntolasta on kuultava myös alaikäisen opiskelijan huoltajaa.

• Huoltajan tiedottaminen

– Kurinpitorangaistuksista tulee tiedottaa alaikäisen huoltajalle.

– Huumausainetestiä koskevan todistuksen vaatimisesta on ilmoitettava alaikäisen opiskelijan huoltajalle.

• Kurinpito ja syytteen vireilläolo

– Opiskelijaa ei voida pidättää opiskelusta rikostutkinnan ajaksi.

– Jos opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan saa samasta syystä aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.

– Jos tuomioistuin tuomitsee opiskelijan rangaistukseen, hänelle ei saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta.

– Opiskelijan saa kuitenkin erottaa määräajaksi oppilaitoksesta tai erottaa määräajaksi tai opintojen loppuajaksi opiskelija-asuntolasta, jos se on perusteltua opiskelijan tekemän rikoksen perusteella.

• Valituksen tekeminen

– Koulutuksen on syytä tiedottaa ja antaa opiskelijalle ohjausta valituksen tekemiseen liittyvistä käytänteistä ja aikatauluista.

Arkaluonteisten tai salassa pidettävien tietojen käsittely

• Mitä arkaluonteisia tai salassa pidettäviä tietoja koulutuksen järjestäjä voi saada?

– opiskelijaksi hakijan (SORA-tutkinnot) terveystiedot

– opiskelijan (SORA-tutkinnot) terveystiedot

– rikosrekisteriote (SORA-tutkinnot), jos opintoihin tai työssäoppimiseen liittyy olennaisesti työskentelyä alaikäisen kanssa

– huumausainetestiä koskeva todistus (jos edellytykset huumausainetestiin lähettämiselle täyttyvät)

 – opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevat tiedot.

• Kuka saa käsitellä arkaluonteisia tai salassa pidettäviä tietoja?

– Koulutuksen järjestäjä määrää johtosäännössään tai muussa sisäisessä määräyksessään, ketkä henkilöt saavat käsitellä arkaluonteisia tai salassa pidettäviä tietoja ja millaisia tietoja tämä koskee. Hakija

n ja opiskelijan terveydentilatietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskelijaksi ottamisesta, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta tai antavat näistä lausuntoja. Opiskelijan rikosrekisteriotetietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta.

– Opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja on tiedon haltijalla oikeus antaa salassapitosäännösten estämättä:

1. oppilaitoksen rehtorille tai johtajalle ja oppilaitoksen turvallisuudesta vastaavalle opiskelun turvallisuuden varmistamiseksi

2. opinto-ohjauksesta vastaaville henkilöille muihin opintoihin ja tukipalveluihin ohjaamista varten

3. opiskeluterveydenhuollosta vastaaville henkilöille opiskelijan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi ja tarvittaviin tukitoimiin ohjaamista varten

4. työssäoppimisesta vastaaville henkilöille opiskelijan sekä työssäoppimispaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi

5. poliisille ja koulutuksen järjestäjän edustajalle, joka on ensisijaisessa vastuussa turvallisuusuhan selvittämisestä, välittömän turvallisuusuhan arvioimiseksi tai sellaisessa tilanteessa, mikäli opiskelijan todetaan terveydentilan arvioinnissa olevan vaaraksi muiden turvallisuudelle.

• Arkaluonteisten tai salassa pidettävien tietojen säilyttäminen

– Oppilaitoksen tulee säilyttää arkaluonteiset tai salassa pidettävät tiedot erillään muista henkilötiedoista.

– Arkaluonteiset tai salassa pidettävät tiedot poistetaan rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien edellyttämää perustetta (viimeistään neljän vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin).

(http://www.oph.fi/download/148884_Koulutuksen_jarjestajille_keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltumattomuuteen.pdf viitattu 5.6.2016)